Syleillen kuolemaa

  Tuulen harjalla ratsastit,
  katseen pidit ylhäällä,
  etkä alas katsonut.

  Elit jokaista päivää kuin viimeistä,
  elämän herkkuja syöden.

  Et katunut mitään,
  etkä katuisi vieläkään.

  Elit elämää syleillen kuolemaa,
  yksinäisempänä kuin arvasitkaan.

  Mutta et välittänyt,
  et tarvinnut ketään muuta kuin elämän,
  jonka juuri menetit,
  väärän polun valitessa,
  ajan kuluessa.


31/12/2012

Viimeinen ovi

   Askel askeleelta,
   maa kuolee allasi.

   Ilma ympärilläsi pysähtyy,
   kuljet aina yksin.

   Päämääräsi saavutat,
   aina lopulta.

   Kuolema.


31/12/2012

Karu totuus

  Suukko,
  läheisyys,
  kosketus.

  Päivä ilman niitä,
  ei ole niin täysi kuin sen kuuluisi.


  Tuo kaikki,
  ei kuitenkaan ole kaikille.


  Älä koske,
  jos tarkoituksena on satuttaa.


31/12/2012

Uusivuosi ja näkökulma

   Raketteja,
   iloa.

   Ruutia,
   menneisyyttä.

   Asioiden loppumista,
   uudelleen alkamista.

    Värikästä
   lopun alkua,
    pimeän keskellä.


31/12/2012

Ihminen

  Enemmän kuin minulla on koskaan ollut,
  liikaa,
  jotta menettäminen kirpaisee,
  niin paljon,
  että olemassaolo on rakkaus.


30/12/2012

Lähekkäin

  Haluaisin käpertyä viereesi uudelleen,
  tuntea sydämesi sykkeesi lähellä omaani.

  Käsien kosketuksen,
  aavistuksen verran kylmän jännityksen viiman,
  joka olisi kuitenkin täynnä lämpöä ja läheisyyttä.

  Samalla varovainen ja hellä,
  kuitenkin täynnä peittelemätöntä,
  palavaa intohimoa.


  Ottaisit minut syleilyysi,
  laittaisit unohtamaan maailman pahat kolkat.

  Ei olisi kuin tässä ja nyt,
  sinun kanssasi.

  Lähekkäin.


29/12/2012

Haudattu epätietoisuus

   Tunnen sydämesi sykkeen,
   olen lähellä sinua.

   Tässä minun on hyvä olla.

   Olen onnellinen,
   en mieti turhia.

   Se on harvinaista,
   ja seurasi saa sen aina aikaan.

   Sinussa on jotain.


   En kuitenkaan tiedä kuinka kauan,
   milloin seuraavaksi.

   Olenko sinun ollenkaan,
   voisinko koskaan kutsua sinua 'omakseni'.


   Minua pelottaa,
   koska olen kerrankin löytänyt jotain,
   jota en haluaisi menettää.

   Tunnen olevani pieni,
   suurilla tunteilla,
   joita en voi estää -
   en enää sen jälkeen mitä kerran tapahtui.


   En tiedä.


29/12/2012

Vanha ihminen

    Kuu taivaalla katsoo,
    tuntuu että yhtä kaukana kuin sinäkin.

    Sydän matkan suuren,
    on jo taittanut taaksepäin.

    Puut vierestä alkaneet kaatua ja harveta,
    mutta sinä seisot yhä vankkana.

    Hyvästeiksi kädellä sydäntä näytit,
    vain kun minua katsoit ja huomasin.

    Vilkutit kerran ja toisenkin,
    sinulle hymyilin.

    Haikea mieli iski sisimpään,
    heti kun nurkan takaa sinua enää nähnyt en.


    Et ennen ollut oikea osa elämääni,
    harmaa ajatuksen ja muiston hiven vain.

    Nyt sinut näin,
    ja olit todellisempi kuin koskaan ennen.


    Toivottavasti,
    tulevaisuudessa,
    lähempikin ihminen.

    Jutella ja auttaa,
    puhua ja olla läsnä.

    Ymmärtää.


    Pieni avain on yhä olemassa,
    jossain koskella seilaamassa,
    poimijaa odottaen.

    Harvoin on liian myöhäistä.


28/12/2012

Veli

Ihminen joka ei puhu,
pahemmin kommunikoi,
ymmärrä kaikkea,
elää omanlaisessa maailmasa,
mutta silti meidän kanssamme.

Emme tiedä mitä hän ajattelee,
miten hän ajattelee,
meistä,
mistään.

Vaihdamme joskus katseen,
jollaista harvoin näkee.

Emme aina ymmärrä tuskaa tai iloa,
emme voi auttaa tarpeeksi vaikka haluaisimme.

Aistit toimivat erilailla kuin omamme,
elämme kuin eri aallonpituuksilla.

Voisinpa joskus tietää,
millaiselta elämä näyttää sinun silmilläsi.

On sydäntäsärkevää,
kun ei tiedä.


25/12/2012

Hetki joka muutti kaiken

    Se kerta,
    kun suutelit minua ensimmäisen kerran...

    Oli kuin portti toiseen maailmaan.


    Minulla on ikävä sitä maailmaa,
    sinua.

    En voi sille mitään.


23/12/2012

Silmät

   Sielusta sieluun,
   avoimet ovet.

   Katsetta välttää,
   katseen suo.

   Toista lukee,
   miellyttääkö?

   Ei sitä helpolla huomaa.


23/12/2012

Ikävä

 Kuinka tyhmältä se kuulostaakaan,
 minuun sattuu,
 kun tiedän,
 etten näe sinua moneen päivään.


21/12/2012

Lähellä

  Kädet selän taakse,
  lähemmäs.

  Huulet lähelle omiani,
  ehkä jopa aavistuksen liikaa.

  Tiedät,
  että haluan sitä.


15/12/2012

Uskallus

   Halu koskea,
   olla lähellä.

   Kynnys 'käytäntöön' liian suuri.


   Uskallus,
   osaaminen.

   Tunnen itseni tyhmäksi.


   Sisälläni joku kuitenkin sanoo,
   ettei se ole väärin.


15/12/2012

Kysymys

  Raapustin nimesi vihon taa,
  annoin sinun huomata sen.

  Käytöksesi,
  luonteesi,
  jo keväällä,
  annoit ymmärtää olevasi erilainen.

  Kysymyksesi,
  aiheesi,
  kiusaavat mieltäni,
  joskus kun jään yksin.

  Kaipaan luoksesi,
  enkä tiedä onko se oikein.

  Millaisena sinä sitä pidät?

  Minua?


  En voi kieltää,
  ettetkö olisi minulle tärkeä.

  Ehkä liiankin,
  sillä tunnen itseni taas pieneksi,
  haavoittuvaksi.


  Sinulla on avain.


15/12/2012

Villi

 Vapaa karitsa,
 kukkuloilla.

 Tuulen mukana,
 tietään kulkee.

 Onnellisena.


3/12/2012

Liikaa ajatuksia

  Poukkoilevat ajatukset,
  seiniin törmäillen.

  Tila käy pieneksi,
  päässä.

  Meitä,
  niitä on liikaa.

  Vääjäämättä.


3/12/2012

Syli

 Lämmin,
 turvallinen syli,
 joka on tärkeä.

 Molemmille.


3/12/2012

Tunteet

  Pienissä eleissä,
  kauniissa sanoissa.

  Palassa vihaa surua tai rakkautta,
  iloa.

  Mtä tahansa.

  On aina tunteen siemen.


3/12/2012

Pelko

 Yksinäisyys,
 läheisyyden tarve.

 Mitä jos olenkin arvoton?


3/12/2012

Läheisyyden taito

Ihmiseltä katoaa taito läheisyydestä,
jos sitä ei ole ollut.

Ei halauksia,
pieniä eleitä välittämisestä.

Sitä vain on ihan ymmällään,
kun asiasta tulee ajankohtainen.


"Enhän minä osaa edes halata."


3/12/2012

Vahingoittunut sielu

  Leijailee,
  tyhjyydessä.

  Ilman paikkaa,
  pystymättä kiinnittymään.

  Karusti repeytyneenä,
  rikki.

  Osaamatta edes itkeä.


3/12/2012

Toive

 Pieni toive siitä,
 että olisi yksi ihminen,
 jonka kanssa elää.

 Nukkua vierekkäin,
 herätä yhdessä.

 Sulkea silmät,
 tietäen,
 että joku on läsnä.

 Välittää,
 rakastaa.

 Kaipaisi,
 jos olisit poissa.


 Sydän ei ole kokonainen yksin.


3/12/2012

Pimeys

  Pimeys,
  yksinäisyys.

  Aavemaiset kädet pitävät otteessa,
  kylmyys hiipii sisälle.

  Sydämestä karkaa tunne,
  toivo paremmasta.

  Ympärillä on hiljaista,
  vaikka todellisuudessa se on täynnä ääniä.


  Tunne siitä,
  että joku puristaa.

  Vajoaa kasaan,
  josta ei ole helppo nousta.


  Pimeys ympärillä.


3/12/2012

Kädet

Tunne tippumisesta,
ja siitä,
ettei mikään suju.

Liikaa tunteita,
liikaa kaikkea.

Liikaa vieraita asioita.

Kylmyys.


Silti se kiehtova tunne,
joka vetää aina takaisin.

Täyttää koko ruumiin,
eikä anna vaipua takaisin masennukseen.

Kädet,
jotka vetävät takaisin pinnalle.

Lämpö.


2/12/2012
© 2012 - 2018 Kettu Saarinen.