Vuoden menetys

   Naurua,
   yhteistä aikaa.

   Yhteisiä muistoja,
   läksiäislahja.

   Keskustelua,
   yhteinen sydän.

   Haleja,
   itkua.

   Sanaton totuus, 
   nähdään vuoden päästä.


29/7/2013

Eteenpäin

    Välähtäen,
    muistikuvia.

    Sinusta,
    ajoista,
    ajatuksista.

    Kesken kaiken.


    Hitaasti eteenpäin.


17/6/2013

Yhtä

   Aamusta iltaan,
   päivästä yöhön,
   ilma kulkee lävitsemme.

   Meri jota katsomme,
   vesi jota näemme,
   on kaikki yhtä ja samaa.

   Tuuli tuo mukanansa terveiset,
   minulta sinulle,
   vaikka olemmekin kaukana toisistamme.

   Aurinko katsoo sinua päivisin,
   kuu tarkkailee öisin,
   pilvet satunnaisina kulkijoina.

   Nukumme samojen tähtikuvioiden alla,
   elämme samassa ilmassa,
   samojen asioiden parissa.

   Olemme yhtä.


16/8/2013

Aforismi

Älä ole läsnä jos tunnet että sinun täytyy,
ole läsnä koska haluat olla. 

10/8/2013

Hukassa

   Tunteesta tunteeseen,
   eksyksissä.

   Muiden kanssa hyvä olla,
   yksin tyhjä ja onneton.

   Kyllästyminen ihmiskuntaan,
   väsynyt olemaan yksin.


   Kasvava kukka,
   karttaa valoa,
   eikä tiedä miten kasvaa,
   mihin kasvaa,
   miten kasvaa.
 

   Mikään ei mene oikein,
   mikään ei tunnu menevän oikein -
   edes tämä runo.


10/8/2013

Tyhjyys galleriassa

    Kehyksestä kehykseen,
    ihmisen kuva.

    Kysymysmerkkejä,
    aukkoja ja varjoja,
    monien taulujen kohdalla.

    Vihaa,
    rakkautta,
    haavoja.

    Tyhjään katsovia ihmisten varjoja,
    pois revittyjä ja haalistuneita,
    joissa oli joskus jotain.

    Kuivuneita kyyneleitä,
    kasvoilla väsymystä ja jaksamattomuutta,
    jäljellä vain harmaata tuskaa.

    Turhuuden tunnetta,
    olemattomuutta,
    itseinhoa.

    Turtana taulusta tauluun,
    kädet täynnä kysymysmerkkejä.


10/8/2013

Revitty kuva

    Sanot,
    kuinka ihana ja ajattelevainen olen.
    Kaunis,
    kaikinpuolin.
    Vedän sinut lähelle, tärkeänä,
    välitän sinusta ja saat minut helposti itkemään,
    kaikki siksi koska sinulla on paikka,
    täällä, sydämessä.
    Eräänä päivänä sanot,
    ettet oikeastaan halua olla osa elämääni,
    heität hyvästit,
    katoat.
    Olit ohikulkija ja ajattelet,
    matkaasi elämässäni positiivisena palana,
    iloisesti,
    että sait olla osa elämäni tietä,
    kulkea rinnallani ne hetket.
    Mitä minulle jää?
    Tyhjä aukko,
    muistona sinusta,
    kasvojesi varjo katsomassa kaukaisuuteen.
    Ikuinen muisto siitä,
    kuinka jäinkään taas yksin.


10/8/2013

Harmaan sävyjä

  Kylmiä väreitä,
  polttavaa tunnetta.

  Yksinäisyyden tuntu,
  yksin tai ilman.

  Painoa,
  sanat muuttuvat sumeiksi ja karkaavat.

  On vaikea olla ja hengittää,
  negatiivisissa sävyissä.

  Täytyy päästä ulos spektristä.


9/8/2013

Mustuus

   Häilyvä raja,
   hulluuteen.

   Ottaakko askel vai kaksi,
   kohti euforiaa.


   Hullua naurua,
   viekasta hymyä.

   Mikään ei häiritse,
   pakkomiellettä.


9/8/2013

Kulunut vuosi

   Yli vuosi on siitä kulunut,
   kun silmäni sinut löysivät ja tiesin,
   että et ole vain ohikulkumatkalla.

   En kuitenkaan tiennyt,
   millaisia jälkiä jättäisit.


   Nyt en enää tiedä,
   miksi.

   Miksi näin,
   miksi sinä?

   Kuin olisinkin ollut yksin koko ajan...

   Ehkä olinkin.


9/8/2013

Kuin toisesta maailmasta

     Kylmää,
     hylkäävää.

     Katse kuin jäätyneellä lasilla,
     särkynein silmin palavaa tuskaa.

     Yrittäessä katsoa,
     on kuin peilikuva ei katsoisi takaisin.

     Tyhjä,
     ontto.

     Vailla apukeinoa.


5/8/2013
© 2012 - 2018 Kettu Saarinen.