Pinnan alla

  Sykettömästä maailmasta,
  löytyy kyynelten virta.

  Alta paljastuu kukkanen,
  kauniinpana kuin mikään muu.

  Käsi koskettaa luuta,
  luu vastaa otteeseen.

  Pysähtynyt sydän lyö uudelleen.


25/6/2012

1 kommentti

Koboltti 1 kirjoitti...

Moikka Carrie


Kaunis niin kaunis teos.

Veden alla hiljaisuus, vaiko sielusi sisällä.

Kyynelten virta kauniisti sanottu.
Itketkö sinä sisällesi,tuskaasi.

Sisältäsi puhkesi kaunis kukkanen,
se hehkuu ihosi pintaan ja kauniiksi sinut saa.

Hento varsi, lihaton ken ties, taipui luu ja piti otteessaan.

Heräsit koomasta takaisin elämään.

Jouduin pysähtymään tämän teoksen kohdalla,
luin sen monta kertaa,
miksikö.

Se oli kaunis , raastava , voimakas tunteiden esille tuonti,
riipaisi niin läheltä sinua itseäsi,
että kylmä kulki lävitseni.

Mutta ihanalle ihmiselle,
Lämpöä elämään.

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit päätyvät sivulta silmilleni, kenties sydämeeni.

© 2012-2018 Kettu Saarinen. Kaikki oikeudet pidätetään.