Satunnainen teksti

Suora

Onko parempi ettei voi muistaa vai unohtaa
polut liikkuvat, haihtuvat ja ilmestyvät
avaimet vaihtuvat kilisten

Ihmiset ympärillä etsivät jalansijaa
toiset karkaavat, toiset tuhoavat
minuus on kyllästynyt huojumaan tuulessa


30/1/2017

Aikuisuus

Ennen mielikuva pölyttyvistä ihmisistä
nykyään reilusti suurempi värien kirjo,
kuin allas jota lapsuudeksi kutsutaan
- teini-ikä kuin pörstöllä haipuilua kuivalla maalla


4/1/2017

Nukkemestari

Leikin pelolla, hymyllä
itseni kanssa
hulluudella
Mietin miten voin nähdä minut
samalla kuin lankakerä kierii
takaisin


22/1/2017

Mielikuvitusrievusta lakanaksi

Sytytit minut kuin tulilangan
panit parastasi kuin laiska suorittaja
Parisuhteesi oli sinulle kuin tuhoon tuomittu koetus
Parisuhteemme ei ollut todellinen
molemmille samalla taajuudella


14/1/2017

Taikatemppu

Rakkausko kuolee,
eikö se säily aina?
Saduissa ehkä.


15/1/2017

Unelmoija

Näen unia ihmisistä
näen unia lähtemisestä
näen unia matkasta
yhteisistä hetkistä
jaetuista tunteista

Näen kuinka kukat alkavat kukkimaan
kevätjäällä
kuinka pakkanen voittaa
pimeän


14/1/2017

Kilinä

Kuljen, kadotan
sieluni silmin tihrustan
suljen kavalan
mieleni aukon ahdinkoon

Tänään, huomenna
huomaan pulman pollean
Työkseni kadotan
ajatukset uuteen uskoon


8/1/2017

Arkisto

Merkittyjä

© 2012-2019 Kettu Saarinen. Kaikki oikeudet pidätetään.