Rajatapaus

   Tuntuu kuin,
   kävelisi yksin pimeällä kadulla.

   Valot sammuvat yksitellen,
   aina kun niiden vierelle saapuu.


   Tuuli puhaltaa kylmää viimaa,
   kämmenissä tuntuu kylmyys.

   Kylmät luiset sormet koskettavat takaapäin,
   vetävät itsensä sisälle.


   Naps.

   Maahan,
   onttona.

   Tyhjänä.

   Sydän varastettu rinnasta,
   tallattu vierelleni.


   Aika astua toiselle puolen.


26/9/2012

2 kommenttia:

  1. Moi Carrie

    Hieno sielun tyhjennys runo.

    Epätoivon tunne, olla yksin ja pelko siitä että on yksin.

    Jopa mystisesti sammuvat lyhdyt, lisäävät pelkoa.

    Tuuli aina niin kylmänä,
    Joku kosketti hentoa sieluasi, mieli tyhjeni, jäi vain kuori.

    Rakkaasi varasti kallisarvoisen sydämmen, hylkäsi jätti yksin.

    Avatuista verhoista toiseen maailmaan, jossa mikään ei ollut kuin ennen.

    Mieleenpainuva teos, Lisää kiitos..

    VastaaPoista
  2. Se riittää hyvin tuo kiitos.

    VastaaPoista

© 2012 - 2018 Kettu Saarinen.