Katsoin sinuun,
näin ulkokuoren.
Läpi sen pilkahduksen sisimpään.
Erilainen,
pienempi niiltä aalloilta,
joilta toivon suuruutta.
Kultainen,
kuitenkin niiltä osin,
mitä minulle on kääntynyt.
Taipuvainen vaikenemiseen,
masentuessa.
Syvällisyystaso vaurioitunut.
En voi jatkaa tätä,
saamatta tietää hieman enemmän.
2/4/2013
- Tietoa
1 kommentti
Mainio.
Kuka näkisi sisälle, pieniä välähdyksiä toisesta vain.
Voi olla että kun tietää liikaa, pettyy vain.
Mutta ei se aina niin mene.
Elämä on yllätyksiä täynnä.
Se todellinen kultainen sisus voi lymyillä,
mitä yllättävimmissä paikoissa.
Sieltä mistä sitä ei osaisi etsiäkkään.
Valoa elämään.
Lähetä kommentti