Hetket

  Luonasi yövyin,
  salaa.

  Piilossa maailmalta.


  Valheet se vei,
  valheet se söi.

  Aina yksi kerrallaan.


  Huijasi itseäänkin,
  paremmasta.

  Oven sulkenut vasten kasvoja.


  Ei tänään,
  ei enää.

  Menneisyydessä.


14/5/2013

1 kommentti

Koboltti 1 kirjoitti...

Upea

Olet niin mahdottoman hyvä, että on kohta vaikea kommentoida runojasi.

Voiko naisen sielu kauniimmaksi tulla.

Rakkauden salaaminen, sama kuin kieltäisi tunteensa.
Menneisyys tulee aina vasten kasvoja.Hetket paljastuvat, tunteesi revitään foorumilla kaiken kansan nähtäväksi.

Avoin rakastaminen täydentää, ihmisyyden.

Mitä kauneinta kesää sinulle.

Lähetä kommentti

© 2012 - 2018 Kettu Saarinen.