Sinä ja Minä

Istuisimme hiljaa vierekkäin.
Nousisit ylös ja kantaisit minut
peittojen ja tyynyjen valtakuntaan,
tulisit päälleni ja kietoisit
minut osaksi itseäsi,
maailmalta suojellen.
Kaatuisimme vierekkäin,
kiinni toisissamme.
Et päästäisi minusta irti,
et,
vaikka saavuttaisimme huipun.
En nimittäin tahdo lähteä.


21/6/2013

1 kommentti

Koboltti 1 kirjoitti...

Hieno

Kauniista hetkestä herkkä runo.
Tunnetta täynnä, voimallisia sanoja.

Upean kaunis.

Kiitos lukunautinnosta.

Lähetä kommentti

© 2012 - 2018 Kettu Saarinen.