Lehtipyörre

Naurut vaihtuivat kuin vaatteet
Luonto riisui itsensä
samalla kuin riisuimme toisiamme

Kutittava kylmyys kietoutui ympärillemme
lehdet havisivat tuulessa
mielemme painaen ikuista -nappia

Milloin kieppuminen kohtaa loppunsa
Tulenko koskaan alas
vihreistä valoista, pehmeästä maasta


12/10/2016

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© 2012 - 2018 Kettu Saarinen.