Ilmassa

Mitä jos puristaisin kynnet kämmenistä läpi
yrittäisin hengittää kalojen kanssa
tukahduttaisin mieleni
kasaten rippeistä uuden
paremman version itsestäni

Haitari puristuu kasaan
ilma pakenee arjesta kuin viimeinen sointu
elämän rytmistä

Musta aukko nielaisee meidät kaikki
syövyttää saastuneen ulkokuoren
aamun ensimmäisen henkäyksen myötä
olemme kaikki taas läsnä


26/11/2016
In the air
What if I'd press my nails through my palms
would try to breathe with the fishes
suppressed my mind
piling the remains for a new
better version of myself

The accordion compresses together
the air escapes from the everyday as the last chord
from the rhythm of life

A black hole swallows us all
corrodes the contaminates of the exterior
with the first breath of the morning
we're all present again


26/11/2016

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© 2012 - 2018 Kettu Saarinen.