Tunsin (sen)

Sormesi tunsivat toiset jalanjäljet
entisen polun kaiun
viereisessä huoneessa

Huulesi olivat solmitut
hiljaiseen päätökseen
(jo) kauan sitten

Sydäntäsi nakersi virhe
vanhentunut päivämäärä
este verenkierrossa

Mielesi vaati ja haikaili
satumaisen kultaisen omenapuun alle
kykenemättä näkemään eteensä

Jalkasi kielivät kävelleensä vuokseni
askeleet osoittivat toisin
sisäänpäin


24/4/2018

2 kommenttia:

  1. Kaunis ja upea,
    mutta haikean riipaiseva, polkunne ei kulkenut samaan suuntaan.

    VastaaPoista

© 2012 - 2018 Kettu Saarinen.