Satunnainen teksti

Tunsin (sen)

Sormesi tunsivat toiset jalanjäljet
entisen polun kaiun
viereisessä huoneessa

Huulesi olivat solmitut
hiljaiseen päätökseen
(jo) kauan sitten

Sydäntäsi nakersi virhe
vanhentunut päivämäärä
este verenkierrossa

Mielesi vaati ja haikaili
satumaisen kultaisen omenapuun alle
kykenemättä näkemään eteensä

Jalkasi kielivät kävelleensä vuokseni
askeleet osoittivat toisin
sisäänpäin


24/4/2018

2 kommenttia

Tau kirjoitti...

koboltti.1 kirjoitti...

Kaunis ja upea,
mutta haikean riipaiseva, polkunne ei kulkenut samaan suuntaan.

Lähetä kommentti

Arkisto

Merkittyjä

© 2012-2019 Kettu Saarinen. Kaikki oikeudet pidätetään.