Tunsin (sen)

Sormesi tunsivat toiset jalanjäljet
entisen polun kaiun
viereisessä huoneessa

Huulesi olivat solmitut
hiljaiseen päätökseen
(jo) kauan sitten

Sydäntäsi nakersi virhe
vanhentunut päivämäärä
este verenkierrossa

Mielesi vaati ja haikaili
satumaisen kultaisen omenapuun alle
kykenemättä näkemään eteensä

Jalkasi kielivät kävelleensä vuokseni
askeleet osoittivat toisin
sisäänpäin


24/4/2018
I felt (it)
Your fingers felt other footprints
an echo of a former path
in the next room

Your lips were knotted
into a silent decision
(already) a long time ago

Your heart was gnawed by a mistake
expired date
a clog in the bloodstream

Your mind insisted and yearned
to get under a fabled golden apple tree
unable to see foward

Your feet indicated that they walked for me
the steps pointed otherwise
inwards


24/4/2018

2 kommenttia:

  1. Kaunis ja upea,
    mutta haikean riipaiseva, polkunne ei kulkenut samaan suuntaan.

    VastaaPoista

© 2012 - 2018 Kettu Saarinen.