Satunnainen teksti

100 suudelmaa

aloitimme jakamalla demonimme
pian päädyimme jakamaan sydämemme
loputon naurusi
toi minulle lämpöä kylmään sateeseen

aloimme pian istuttaa siemeniä
toistemme huokosiin
niistä läpi verisuoniin
aina sieluun asti
kasvumme taipui toisiamme kohti
vahvistuimme yhdessä

100 suudelmaa olivat vasta alku
tuhat kilometriä ei ole koskaan
pysäyttänyt kahta hiekan murusta
messuamasta hyviä öitä taivaan halki
ennen kuin kaikki lämpö löytyy
piilossa kaikilta maailman paholaisilta
keräämässä hyvää energiaa
juurtumassa
yksittäisen peiton alla


1/4/2021

Arkisto

Merkittyjä

Ota yhteyttä

Jätä palautetta

© 2012-2021 Kettu Saarinen. Kaikki oikeudet pidätetään.