meressäni on monta satamaa
valmiina laskemaan vesille unohtuneita laivoja
yksinäisten lyhtyjen säteistä
maalaan itseni uudelleen
kehyksiin
keräten viitteitä siitä kuka on olen ollut
aina kun jaksan
tänään taisin unohtaa kehyksen
nyt en tunnista itseäni
pisteestä pisteeseen palapelistä
hampaani harjaa joku
joka näyttää sisarukseltani
7/2/2022
vaikka perustaisit museon
se ei oikeuta sinua ilmaisiin vierailuihin
vuosien huollon laiminlyönnin jälkeen
mieleni opetteli unohtamaan
mutta kehoni muistaa aina
ja sen rakenteen takia seison tässä
tiedän, että annoit minulle kehyksen
et koskaan antanut minun unohtaa
mutta minä maalaan
sekä muotoilen että koristelen kehyksen
ja voin tehdä tämän kaiken ilman teitä
teidän on molempien aika oppia
että kehyksestä ei voi tehdä kollaasia
kieltäydyin vanhemmistani 15-vuotiaana
7/9/2021
suoleni on sairas
sieluni on kaaoksessa
tästä kaikesta vuoristoradasta
olemme kokeneet paljon
olemme kokeneet vielä enemmän
kaikki kaikuu sisälläni
kuin valkoinen valo olisi lähtenyt bunkkerista
paljosta liian vähään
onnellisuus kääntyi suruun
ja menetin kyvyn koskettaa
olen lukinnut sen kaiken
pääsin ulos
pyydän, pitele minua
26/7/2021
seinät värisevät tyhjyyttään
tunnen sinun puuttuvan
saman tien kun avaan silmäni
aamulla
todistamme
suljemme
tulivuoren allamme
olemme olemassa jossain
paljon korkeammalla
tähdissä, yhdessä
9/4/2021
olet valoni
sumuisessa pimeydessä
metsässä kaikuu menneisyyteni
kuin hirviö joka yrittää ryömiä sisälleni
olen lukinnut itseni turvaan
niin eriityiseen turvaan
tänne tallelokeroon
lasista tehtyyn
joka kirkuu
kuin kidutettu eläin
lämpimästä kodista
mutta kylmästä huoneesta
peilien valtakunta auttaa välttämään
sinuksi kasvamista
voinko louda nahkani
tällää tallelokerossa
jotta voisin (taas) tuntea oloni vapaaksi?
3/4/2021