Katson ikkunasta tihuttavaa taivasta,
hymyillen paremmalle elämälle.
Yritin unohtaa miten yliajatteleva mieleni
saa ihmisiä voimaan väärinkäsityksen pahoin,
mutta samalla tajusin ajattelevani asiaa.
Jatkoin sävelmien sisäistämistä,
näytän kuulemma kauniilta vaikka en yritä,
kaadun sängylle ja peitän hymyni käsiini,
miettien miten jatkan elämääni.
Uusi tuttavuus,
oletko hyväksi minulle?
5/1/2014
1 kommentti
Hieno runo.
Yöllinen kohtaaminen, ajatuksien maassa, kauneus kohtaa rakkauden.
Ilolla huomiseen.
Lähetä kommentti