Pääsenkö sisälle sieluusi
jakamaan tunnetilasi puolittaiseksi
kaivautuen perusolemukseesi (rakkauteen)?
Onko dualismisi tasan
vai keikutko todellisuuden rajan äärirajoilla
melkein tiputtaen itsesi yli ymmärryksen harmaaseen maailmaan.
Mistä elämänvoimasi kumpuaa
liekkisi on niin säkenöivän monivärinen
vaikka maailmankatsomuksesi onkin harmaan sävyissä.
Onko sielu oikeasti kuolematon
vai onko se ikuisesti kytköksissä lihaan
jossa se on saanut alkunsa tähtien ollessa oikeassa asennossa.
Missä menevät tasojen rajat
toiseen ulottuvuuteen ja arvoon
milloin ne kytkeytyvät luontoon eivätkä ole nimeämiämme.
Onko sielu todellinen
vai aineellisen mielemme evoluution tuotos
fyysisesti kosketeltava asia joka viisaudellaan kuin irtoaa ruumiista.
Milloin opimme
yhdistämään piilominämme uudelleen
löydämme viimeisenkin murusen hiekkalaatikon moneen kertaan käännetystä pohjasta.
29/10/2013
- Tietoa
Runon synty
Tärisevin jaloin,
syvin hengityksin,
väristen rauhoitun.
Suljen silmäni ja avaan,
portin läpi vartalon,
sisimmästä.
Katson lämpimästi hymyillen,
kynän liikettä paperilla,
lukien.
Kohta valmis.
25/10/2013
syvin hengityksin,
väristen rauhoitun.
Suljen silmäni ja avaan,
portin läpi vartalon,
sisimmästä.
Katson lämpimästi hymyillen,
kynän liikettä paperilla,
lukien.
Kohta valmis.
25/10/2013
Varjoihminen
Kulki teitään yksin,
ohi ihmisen ja ihmisen.
Kieltäytyi tietystä lämmöstä,
katsoi silmin jäisin sateeseen.
"Älä mene",
pyydettiin.
Mutta tiesi,
että on matka kuljettavana.
Jäisen sateen yli kulkien,
lämpöiseen päämäärään.
25/10/2013
ohi ihmisen ja ihmisen.
Kieltäytyi tietystä lämmöstä,
katsoi silmin jäisin sateeseen.
"Älä mene",
pyydettiin.
Mutta tiesi,
että on matka kuljettavana.
Jäisen sateen yli kulkien,
lämpöiseen päämäärään.
25/10/2013
Julkinen (salaisuus)
Rivoa,
himokasta.
"Ei kukaan huomaa",
kulki välissämme kuin sähkövirta.
Käsi laskeutuen,
hiljaa kiusaukseen.
25/10/2013
himokasta.
"Ei kukaan huomaa",
kulki välissämme kuin sähkövirta.
Käsi laskeutuen,
hiljaa kiusaukseen.
25/10/2013
Hiljainen kesäpäivä tähtiin
Katsoit ojasta aurinkoon,
kerroit muistoja menneitä.
Avasit liimatun sivun,
vedit lähelle lukemaan.
Huulietäisyydeltä tunsin olemuksesi.
Pimeään huoneeseen vetäytyen,
hiljaa nurmikon yli hypäten.
Taakka laskien,
tulit lähemmäs kuiskaten.
Tunsin olevani lähellä kotia.
25/10/2013
kerroit muistoja menneitä.
Avasit liimatun sivun,
vedit lähelle lukemaan.
Huulietäisyydeltä tunsin olemuksesi.
Pimeään huoneeseen vetäytyen,
hiljaa nurmikon yli hypäten.
Taakka laskien,
tulit lähemmäs kuiskaten.
Tunsin olevani lähellä kotia.
25/10/2013
Vapaan perhosen viikko
Kävellen hiekkaista tietä,
käsi kosketusetäisyydellä.
Kesä oli erilainen.
25/10/2013
käsi kosketusetäisyydellä.
Kesä oli erilainen.
25/10/2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)